Juha
Kaunismaa vaaleissa
Olen
Juha Kaunismaa ja edustan Kristillisdemokraatteja. Huolestuneena Suomen
talouden alamäestä olen asettunut ehdokkaaksi eduskuntavaaleissa ja asetan koko
taloudellisen osaamiseni isänmaani palvelukseen.
Suomen
talouden alamäki on viime aikoina edennyt yhä jyrkempänä. Jotain täytyy tehdä.
Minun mielessäni ei ole mitään taikatemppuja talouden kääntämiseksi nousuun.
Raha on edelleen varastoitua hikeä ja talous voidaan kääntää nousuun vain
tekemällä työtä. Meidän on yksinkertaisesti parannettava työnteon edellytyksiä
ja työn tuottavuutta käyttäen jos tasrvitaan keinoja, jotka eivät välttämättä
tuo lyhyen tähtäimen hyötyjä.
Minulla
on myös sosiaalinen mieli, mutta ymmärrän, että ensin täytyy olla jaettavaa
ennen kuin voi jakaa ja ilmeisesti on jo jaettu liikaa.
Velkakirjojen
osto
Tammikuun
löpussa 2015 Euroopan keskuspankki ilmoitti siitä, että Euroopan Unionin
alueella toteutetaan vuosien 2015 – 2016 aikana joukkovelkakirjojen osto noin
1100 miljardin euron edestä. Annilla torjutaan deflaatiota, kun liikaa rahaa
Euroopassa on sitoutunut velkakirjoihin. Ainakaan julkisuudessa ei ilmoitettu
miten ostot jakautuvat eri jäsenmaiden kesken. Suomen osalta on arvioitu, että
summa olisi noin 15 miljardia euroa. Mitä tämä tarkoittaa?
Suomeksi
sanottuna se tarkoittaa Euroopan laajuista devalvatiota ja hetihän se näkyi
euron arvon alentumisena. Mistä tällainen raha saadaan? Setelipainosta!
Kyseessä on eurojen määrän katteeton lisääminen tällä summalla. Ketä se
hyödyttää? Niitä, jotka ovat velkaisimpia. Tarkastellaan asiaa lähemmin.
Jos
maa on hoitanut taloutensa hyvin ja velka on vähäinen (sillä ei ole paljoa
velkakirjoja), euron arvon vähentäminen aiheuttaa tälle maalle tappiota. Jos
taas maalla on paljon velkakirjoja myydä sen velkakirjat saadaan myytyä joko
tämän maan valtiopankille tai Euroopan keskuspankille. Niitä rangaistaan, jotka
ovat aiemmin hoitaneet asiansa hyvin ja niitä hyvitetään, jotka eivät ole. Puuttumatta
asiaan Euroopan laajuisesti tarkastelen tilannetta Suomen valtion ja Suomen
yksittäisen kansalaisen kohdalta.
Oletetaan,
että Suomen pankki saa valtuudet ostaa Suomen valtion velkakirjoja 15 miljardin
euron edestä. 15 miljardia maksetaan luotonantajille. Jos kyseessä ovat
ulkomaiset luotottajat, rahat siirtyvät pois Suomesta. Ne edustavat Suomen
kannalta etukäteen tuhlattua pääomaa. Koska valtio omistaa täysin Suomen pankin
syntyy tilanne, että vasen tasku on ostanut oikeasta taskusta eli valtion
kannalta velka on kuittaantunut.
Kuka
maksaa viulut? Yksiselitteisesti Suomen kansalaiset vähitellen tuontituotteiden
hintojen nousuna ja hinnannousu koskee myös kotimaisia tuotteita, joissa on
ulkomaisesta tuonnista johtuvaa osuutta, eli jollain aikavälillä lähes kaikki. Hintapaineet
ovat kaikessa tuontitavarassa, mutta erityisesti Euroopan Unionin
ulkopuolisessa tuonnissa.
Kun
havaitaan hinnannousu syntyy tarve kompensoida se kohottamalla mm. palkkoja,
etuuksia ja eläkkeitä tai sitten lisäämällä taas valtion velkaa. Jos ja kun
tämä tapahtuu, olemme pian samassa tilanteessa kuin nyt. Meiltä täytyy löytyä
ihmisiä, jotka matkasaarnaajina toistavat yllämainittua ja malttia.
Ilmoittaudun sellaiseksi.
Meiltä
täytyy todella löytyä malttia köyhtyä jonkun verran, vasta sitten meillä on
mahdollisuuksia työllämme lähteä nousuun. Nousu ei synny odottamalla tai
ulosmittaamalla vaan työtä tekemällä. Euroopan keskuspankin kädenojennus täytyy
ohjata kilpailukyvyn parantamiseen, yritteliäisyyteen ja työpaikkoihin, ei
keinotekoiseen kulutukseen.
Juha
Kaunismaa 24. 1. 2015
Eräs
esimerkki sosiaalikohtuuttomasta etuudesta
Esimerkissä
on kysymyksessä 18-vuotias tyttö. Hän on hiljattain siirtynyt lapsesta
asunnottomaksi aikuiseksi vailla työtä.
Erään
uusmaalaisen kunnan sosiaalitoimi teki hänestä sitoumuksen maksaa hänen
asumistukensa kokonaisuudessaan, kun hän on opiskelija eikä hänellä ole tuloja.
Hän on saanut vuokrattua vapailta markkinoilta kaksion pääkaupunkiseudulta
hintaan 700 euroa/kk, jonka sosiaalitoimi maksaa kokonaisuudessaan.
Lasketaan
etuuden arvo, kun etuus maksetaan kunnes hän täyttää 21 vuotta. Maksettava 3
vuodessa yhteensä 3 x 12 x 700 euroa = 25.200 euroa. Miljoonalla eurolla saa
kunta ostettua samanlaisen etuuden neljällekymmenelle vastaavalle ihmiselle. Heitä on
Uudellamaalla noin 9000. Jos kaikki saisivat samanlaisen etuuden, siitä muodostuu
yli 200 miljoonan summa pelkästään meidän vaalipiirissämme. Laskelma osoittaa,
että etuuden myöntäminen kaikille on mahdotonta. Onko tämä oikeudenmukaista?
Ei. Olipa tämän esimerkkitapauksen elämäntilanne mikä hyvänsä tämä ei minun
mielestäni vetele.
Samanaikaisesti
on esitetty ajatus, että voitaisiin kehittää oman asunnon asumisesta uusi vero.
Vähentäisikö tämä yllä laskettua vuokrasummaa? Väitän, että ei, vaan
vuokra-asunnoista olisi entistä suurempi pula ja ihmisiltä viedään motivaatio
ottaa asunto-lainaa omaa asuntoa varten ja maksaa sitä itse.
Samalla
on tämä nuori tehty sosiaalitoimen vakioasiakkaaksi. Ei hän helposti
tällaisesta etuudesta + toimeentulotuesta ym. luovu. Hänet on luultavasti
liikojen etuuksien johdosta syrjäytetty työmarkkinoilta ainakin pitkäksi aikaa.
Onko tämä maan etu?
Esimerkki
kuvaa miksi etuudet vievät maan perikatoon. Asia on korjattava tulevalla
hallituskaudella.
Tämä
ei ole mielikuvitteellinen esimerkki. Tunnen henkilökohtaisesti kaksi
samanlaista esimerkkiä.
Juha
Kaunismaa 24. 1. 2015
No comments:
Post a Comment